Muistatteko ajan, jolloin blogin asukuvaus oli itselaukaisimella pimeässä nurkassa kuvien ottamista? Minä ainakin muistan, koska aloitin asukuvailut joskus lukioaikoina. Silloin bloggaaminen tyylistä oli vielä jotenkin noloa, eikä blogin pitämistä todellakaan kuuluteltu kaduilla. Kuvissa katse oli parempi pitää kengänkärjissä tai vähintään poissa kamerasta ja monesti kuvista vieläpä sotkettiin kasvot tai rajattiin pää kokonaan pois! Valotusta saati sitten kuvien taustaa ei mietitty ollenkaan ja kuvien muokkaus ennen julkaisua tarkoitti pyykkikasan rajaamista pois kuvan reunasta. Tässä tulee muutamia asukuvia, jotka olen julkaissut bloggaamiseni alkuaikoina!
Nyt noiden yllä olevien asukuvien katsominen jopa hiukan huvittaa! Nämä otokset ovat siis vuoden 2010 paikkeilta eli ei siinä mitään järjettömän vanhaa aikaa sentään eletä. Kuvat ovat vieläpä juuri siinä koossakin, millaisina ne tuli alun perin julkaistua. Eihän noina aikoina kehdannut sentään itsestään mitään koko sivun kokoista kuvaa laittaa, koska sitä olisi pidetty ihan kummallisena. Kuinkakohan moni pitäisi näitä tänä päivänä inspiroivina asukuvina?
Riikka kirjoitti pari päivää sitten blogimaailman ja somen nykyisestä täydellisyyden tavoittelusta mun mielestä varsin osuvan postauksen. Muutos siitä, millaisessa muodossa olen itsekin bloggauksen aloittanut, on kieltämättä ihan valtava - sekä hyvässä, että pahassa. Blogien sisällöstä on tullut noin tuhat kertaa laadukkaampaa ja bloggaajat todella miettivät, mitä kirjoittavat ja käyttävät runsaasti aikaa niin kuvaamiseen kuin kuvien muokkaukseenkin. Se on tietysti lukijoita kohtaan varsin hyvä juttu! Toisaalta muutos on tuonut mukanaan elämän ihanuuden liiallisenkin korostuksen, kun monet pyrkivät mukautumaan samaan muottiin ylivaloitettuine kuvineen ja muotilehtimäisine postauksineen.
Mä olen aina lukenut blogeja juuri siksi, että niitä kirjoittavat ja kuvissa esiintyvät oikeat ihmiset. Vaikka tykkään katsella laadukkaita kuvia ja näen blogien sisällön kehittynen monessa asiassa todella hyvään suuntaan, tykkään silti edelleen blogeista, joissa löytyy jossain määrin realismiakin. Ei kukaan jaksa pelkkää täydellisyyttä!
Kyllä minäkin asukuviin panostan eri tavalla kuin bloggauksen alkuaikoina ja tykkäänkin toki siitä - ei kai tällaista muuten tekisi! Joskus sitä kuitenkin miettii, että oli se helppoa, kun sitä vaan otti pari kuvaa itselaukaisimella ja löi ne käsittelemättöminä suoraan blogiin :D