Olen törmännyt viime aikoina useampiinkin nettikeskusteluihin siitä, kuinka lifestylebloggaajat ovat täysiä tyhjäpäitä, joilla on jäänyt koulut kesken ja sitten käydään kaiket päivät brunsseilla rikkaan miehen/vanhempien/naapurin mummon rahoilla. Koskaan ei ole ongelmia vaan kaikki päivät täyttyvät Luiskoista, latteista ja vaaleanpunaisista ruusuista. Materiaakin haalitaan ihan liikaa, kun koko ajan on uusia vaatteita. Toisaalta on sekin niin tylsää, kun esitellään useampaan kertaan niitä samoja vanhoja laukkuja ja kenkiä, kun ne on jo niin nähty. Ja jos tällaista ihanan ruusuista elämää elelevä ihminen menee vahingossa mainitsemaan stressistä tai kiireestä niin vauva.fi täyttyy ihmettelyistä, että eihän sellaista ihmistä voi stressata, joka vain istuu kaiket päivät kahvin ääressä ottamassa kuvia instagramiin.
Mun mielestä se on ihan kummallista, että blogien positiivisuus on niin kovin ärsyttävää, koska maailmassa on muuten niin paljon negatiivisuutta, että eiköhän sitä löydä jostakin muualta, jos synkistely kiinnostaa. En ymmärrä sitäkään, että jos joku blogi ärsyttää, miksi sinne sitten on väkisin mentävä niitä juttuja lukemaan. Mua ei ainakaan henkilökohtaisesti ärsytä yksikään bloggaaja, koska en ikinä edes mene niihin blogeihin, jotka eivät itseäni miellytä. Aika helppo ratkaisu!
On muutenkin hassua, että moni tuntuu ajattelevan, että jos blogi koskee pinnallisia juttuja (kuten useimmat lifestyleblogit enimmäkseen koskevat), silloin bloggaajalla täytyy olla päässä tyhjää. Järkevä tai koulutettu ihminen ei missään nimessä saisi ainakaan ääneen tunnustaa tykkäävänsä vaatteista. Eihän se nyt ole sopivaa! Ja onhan se itsensä kuvaaminenkin niin turhamaista, ettei sellainen tietenkään sovi aikuiselle ihmiselle.
Mun blogi menee selkeästi lifestyle-teeman alle. Tykkään jakaa teidän kanssa mun päivänasuja, ruokajuttuja tai uusia hankintoja. On kuitenkin tietoinen valinta, että tämä on se puoli minusta, johon blogi keskittyy. Ne ovat täällä juuri siksi, että ne, joita vastaavat jutut kiinnostavat, voivat käydä niitä lukemassa. En mä livenä ihmisille juurikaan selitä, mitä ajattelen mun eri vatekappaleiden yhteensopivuudesta tai millaisia kenkiä haluaisin ensi kesänä käyttää. En ihan kauheasti jaksa välittää siitä, mitä joku vieras ajattelee tai millaisen kuvan minusta mahdollisesti pelkän blogin perusteella saa. Silti tuntuu harmilliselta, että lifestylebloggaus jollain tavalla määrittäisi ihmisen fiksuutta.
Mä tykkään kuvata ruokia, tykkään kauniista jutuista ja mun mielestä on kiva pukeutua. Se on yksi puoli minusta. Samaan aikaan minussa on se puoli, joka juoksentelee koirien kanssa metsässä verkkarit päällä. Tai se, joka istuu palaverissa antamassa mielipiteensä firman asioista. Tai se, joka katsoo koko vapaapäivän telkkaria ilman meikkiä ja tukka kampaamatta. Blogin teeman alle kuuluu kuitenkin lähinnä tuo ensimmäinen - tyhjäpäinen hömppä suoraan sanottuna. Minusta täällä on ihana käsitellä näitä, tavallaan täysin turhanpäiväisiä juttuja, joista itse kuitenkin tykkään!
Näiden avautumisten myötä, mukavaa viikonloppua kaikille! <3