torstai 17. maaliskuuta 2016

Tässäkö se nyt oli?

Viime yönä palautin mun gradun. Nyt tuntuu jotenkin epätodelliselta ja tyhjältä. Olenko unohtanut jotain? Olisinko voinut tehdä jotain toisin? Olisiko mikään enää kuitenkaan parantunut viimehetken epätoivoisella parantelulla? Vastaus kaikkiin on todennäköisesti kyllä, mutta suuremmassa kuvassa se tuskin olisi vaikuttanut. Silti on outoa, että tämä oli nyt tässä. Samaan aikaan helpottavaa ja ahdistavaa.

 photo DSC_7104_zps81ioggmo.jpg photo DSC_7110_zpsf2c6ilig.jpg

Jotenkin on ihan käsittämätöntä, että kohta en enää ole opiskelija. Tai se, että voin tulla töiden jälkeen kotiin ja tehdä juuri sitä, mikä oikeasti minäkin päivänä huvittaa. Ei enää palautuksia, esseitä, esitelmiä tai sitä gradua. Jotenkin se tuntuu ihan käsittämättömältä.

No katsotaan mitä sitä sitten suraavaksi keksisi!

4 kommenttia:

  1. Jos johonkin kuluttaa suuren osan päivistään/elämästään, on se kieltämättä aikamoinen shokki loputtuaan :) Hurjan suuret onnittelut ja turha sitä nyt enää ressaamaan! Nyt vain odottelet arvosanaa, laitetaan sormet ristiin! :) Onnea vielä kerran! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Joo täytyy vaan tässä yrittää olla enää miettimättä liikoja :D

      Poista
  2. Onnea Maria!!!!! Tätä pitää juhlistaa joku päivä :)

    VastaaPoista


Kommenttisi piristää päivääni, kiitos siitä :)