torstai 3. syyskuuta 2015

Sometulvaa ja ahdistusta

Oon viime aikoina alkanut kokea jonkintasoista ahdistusta kaikkea tätä nykyistä sosiaalisen median tulvaa kohtaan. Välillä tuntuu, että kaikki halutaan tuoda julkiseksi. Salilla käyminen on turhaa ellei omaa aktiivisuuttaan jaeta tai elämä ei voi olla onnellista ellei siitä kerrota kymmenen kuvan kera joka päivä. Tuntuu, että omille asioille haetaan hyväksyntää liian usein tykkäyksien muodossa.

Älkää silti ymmärtäkö väärin. Tykkään itsekin kuulla Facebookin kautta, mitä tutuille kuuluu tai katsella kauniita kuvia Instagramissa. Tykkään lukea blogeja ja omanikin kirjoittaminen on muuttunut minulle rakkaaksi harrastukseksi. Tämä on mulle se paikka käsitellä kaikkia hömppäjuttuja, jotka saavat sitten muilla elämän osa-alueilla jaadä pienemmälle osalle. Mulle sopii hyvin se, että ne joita samat jutut kiinnostavat, voivat käydä niitä täällä lukemassa. Ja ne, joita ei kiinnosta, voivat sitten välttyä näiltä höpinöiltä :D

Viime aikoina olen kuitenkin huomannut, että monille tutuillekin päivittäminen ja tietynlainen "somepersoonan" ylläpito on noussut ihan liiankin tärkeäksi. Välillä tuntuu, että asioita jopa tehdään vain niiden päivitysten takia. Mielestäni joitain hetkiä elämässä olisi ihan hyvä pitää yksityisinäkin...

Mulla on ollut periaatteena niin blogissa kuin muuallakin somessa se, että päivitän silloin, kun on jotain hauskaa kerrottavaa, mutta toisaalta haluan kaikkialla säilyttää silti sen tietynlaisen yksityisyyden. Mun ns. "julkisilla kanavilla" eli blogissa ja instagramissa rajaan jakamisiani vielä Facebookiakin tarkemmin, mutta silti pyrin aina siihen, että se mitä jaan on aitoa. Se, kuka oon mun blogissa, on se sama ihminen, joka olen myös muualla elämässäni, vaikka tänne niitä pinnallisimpia ajatuksia usein päätyykin.

Sosiaalisessa mediassa on paljon hyviä puolia, mutta samalla se ikävä kyllä luo uudenlaista ahdistusta esimerkiksi siitä, tykkäävätkö ihmiset minusta. Ei sellaista ihmistä varmasti olekaan, joka ei toivoisi saavansa tykkäyksiä lisäämälleen kuvalle. Siksihän niitä jaetaan! Tykkäysten keräilyn ei kuitenkaan saisi antaa nousta liian tärkeäksi tai unohtaa sitä, että tärkeitä asioita elämässä saattaa mennä ohi sillä aikaa kun on liian keskittynyt postaamaan sitä kuvaa.

 photo DSC_3333_zpsehoc4kwf.jpg

Tällaiset jutut ovat tässä kesän aikana pyörineet mun päässä varsin paljon ja on päiviä, kun tekis mieli vaan sulkea poistua kaikista palveluista. Ei silti niin, että oikeasti varmaankaan sitä ikinä tekisin! Ihan jokainen saa tietysti toimia somessa juuri niin kuin itse parhaaksi näkee :) Välillä vaan tulee kaikkia näitä ahdistushetkiä.

Kaikesta huolimatta palataan taas piakkoin esimerkiksi muutamilla ostoksilla ja purjelautailujutuilla! Ehkä meen kuitenkin nyt ensin pariksi päiväksi toipumaan mun someövereistä :'D

4 kommenttia:

  1. Ite päätin juuri tiistaina että aijon pitää ensi viikonloppuna some lakon. Itsellä onnistun maalailemaan piruja seinälle ja ahdistun siitä kuinka muilla näyttää olevan asiat paremmin yms. Toivottavasti viikonlopun some lakko rentouttaa, ja who know jos sitä joskus jatkaisikin viikoksi...

    http://sarasfablife.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo voi tosiaan olla joskus ihan hyvä olla hetken poissa! Toivottavasti toimii sinulla rentouttavana kokeiluna :)

      Poista
  2. Haastoin sinut liebster award haasteeseen http://rabbitsstolemyheart.blogspot.fi/2015/09/liebster-award-haaste.html

    VastaaPoista


Kommenttisi piristää päivääni, kiitos siitä :)